Infograafi 019: Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy ja tämän sairausryhmän edustajat ovat vahvasti myös akuuttihoidon potilaissa edustettuna. Tyypillisiä sydän- ja verisuonitautien ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi sepelvaltimotautikohtaus, aivoverenkierron häiriöt ja muut sydämen toimintaan liittyvät ongelmat kuten sydämen vajaatoiminta. Sydän- ja verisuonitautien taustalla on usein riskitekijöitä, joihin potilas voi esimerkiksi elämäntavoillaan itse vaikuttaa. Akuuttihoidossa onkin tärkeä kartoittaa potilaan … Jatka artikkeliin Infograafi 019: Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Infograafi 018: Keuhkoembolian kuoleman kierre

Keuhkoembolia syntyy hyytymätrombin kiilautuessa keuhkoverenkierron osaan estäen verenvirtauksen emboluksen takana sijaitsevalle verisuonipuustolle. Koska vain osa keuhkoverenkierron kapasiteetista on käytettävissä, seurauksena on voimakas keuhkoverenpaineen nousu kaiken keuhkoverenkierron ahtautuessa normaalia pienemmälle alueelle. Akuutti massiivinen keuhkoembolia johtaakin elottomuuteen pääasiallisesti hemodynamiikan romahtamisen vuoksi. Sydämen oikea kammio pumppaa kohonnutta keuhkoverenkierron vastusta vastaan johtaen oikean kammion laajentumiseen ja kuormittumiseen. Nämä kuormitusmuutokset … Jatka artikkeliin Infograafi 018: Keuhkoembolian kuoleman kierre

Infograafi 017: EKG-muutokset akuutissa keuhkoemboliassa

Keuhkoemboliaan liittyvät EKG-muutokset voivat olla moninaisia. EKG-löydökset johtuvat sydämen oikean puolen dilataatiosta, oikean kammion iskemiasta sekä sympaattisen hermoston stimulaatiosta kivun, ahdistuksen ja hypoksian takia. Vastaavia muutoksia voidaan nähdä kaikissa patologisissa tiloissa, jotka aiheuttavat akuuttia pulmonaalihypertensiota. Noin 18 prosentilla keuhkoemboliapotilaista EKG on toisaalta täysin siisti. EKG ei ole riittävän sensitiivinen eikä spesifi riitääkseen yksinään keuhkoembolia-diagnoosiin. EKG … Jatka artikkeliin Infograafi 017: EKG-muutokset akuutissa keuhkoemboliassa

Infograafi 016: Hengitysäänten normaali ja poikkeava johtuminen

Hengitysäänillä tarkoitetaan rintakehän seinämän, trakean tai suun alueelta kuultavia keuhkoissa ja keuhkojen ulkopuolella syntyviä ääniä, jotka muodostuvat ilman virratessa hengitysteissä. Nopean ilmavirran synnyttämä turbulenssi aiheuttaa hengitysteiden seinämissä värinää, joka kulkeutuu keuhkokudoksen ja rintaontelon seinämän läpi joko korvin tai stetoskoopin avulla kuultavaksi ääneksi. Lue lisää hengitysäänistä ja niiden auskultaatiosta: https://blog.paramedic.fi/hengitysaanet/ Kuva mukailtu lähteestä: Kinnula, Vuokko – … Jatka artikkeliin Infograafi 016: Hengitysäänten normaali ja poikkeava johtuminen

Infograafi 015: Ensihoidon lääkkeet: adenosiini

Käymme talven aikana infograafisarjassa läpi yleisimmät ensihoidossa käytettävät lääkkeet. Sarjan aloittaa supraventrikulaarisen kiertoaktivaatiotakykardian hoidossa käytettävä adenosiini. Lääkettä voidaan käyttää myös diagnostisessa mielessä eteisaktiviteetin arvioimisen apuna esimerkiksi nopean eteislepatuksen tunnistamisessa. Infograafeissa mainitut lääkeannokset ovat viitteellisiä. Tarkista aina oman alueesi ohjeet ja konsultoi protokollan mukaisesti tarvittaessa. VIDEO: Adenosiinin annostelu kiertoaktivaatiotakykardian hoidossa (Instagram)   Lähteet: Akuuttihoito-opas. Duodecim. Akuuttihoidon lääkkeet. Duodecim. Pharmaca Fennica -tietokanta: … Jatka artikkeliin Infograafi 015: Ensihoidon lääkkeet: adenosiini

Infograafi 014: Verikaasujen tulkinta valtimoverinäytteestä

Valtimoverinäytteestä, josta käytetään usein termiä "astrup", tehtävä verikaasuanalyysi on yleinen ja nopea tutkimus päivystyksissä, teho-osastoilla, kirurgisissa yksiköissä sekä vieritestauslaitteiden kehittymisen myötä pikkuhiljaa myös ensihoidossa. Tutkimusta käytetään happoemästasapainon ja kudosten hapetustilan häiriöiden toteamiseen ja hoidon seurantaan. Useat verikaasuanalysaattorit määrittävät samalla myös muita potilaan tilan arvioinnissa hyödyllisiä mittauksia, kuten hemoglobiini, laktaatti, verensokeri ja elektrolyytit. Tulosten viitearvoissa on … Jatka artikkeliin Infograafi 014: Verikaasujen tulkinta valtimoverinäytteestä

Infograafi 013: Määrittelemätön kammionsisäinen johtumishäiriö

Määrittelemättömästä kammionsisäisestä johtumishäiriöstä puhutaan, kun QRS-kompleksi on leventynyt eikä se muistuta muodoltaan oikeaa tai vasenta haarakatkosta. Rytmin täytyy olla supraventrikulaarinen, jotta se voidaan tulkita NICD:ksi. Määrittelemättömälle kammionsisäiselle johtumishäiriölle ei ole omaa tyypillistä QRS-kompleksin muotoa ja tässä infograafissa on esitelty vain yksi mahdollinen esiintymismuoto. NICD:ssä sähköimpulssin kulku vaikeutuu Purkinjen säikeiden tai kammiolihaksen tasolla. NICD esiintyy tyypillisesti … Jatka artikkeliin Infograafi 013: Määrittelemätön kammionsisäinen johtumishäiriö

Infograafi 012: Massiivinen ulkoinen verenvuoto

Henkeä uhkaava ulkoinen verenvuoto tulee tyrehdyttää ennen ilmatien varmistamista sekä muita hoitotoimia (cABCDE). Kiristysside asetetaan raajaverenvuodossa mahdollisimman proksimaalisesti eli raajan tyveen. Tätä kiristyssiteen korkeaa asettelua puoltaa raajojen luiden anatomia, joka on esitelty tarkemmin tässä infograafissa. Kiristysside tulee kiristää tarpeeksi tiukasti. Liian löysälle jäävä kiristysside painaa kasaan vain laskimoverisuonet, mutta jättää avoimeksi valtimot, jolloin verenvuoto voi … Jatka artikkeliin Infograafi 012: Massiivinen ulkoinen verenvuoto

Infograafi 011: Raportointi luovutettaessa traumapotilasta

Strukturoitu, tiivis ja johdonmukainen raportointi on olennainen osa potilaan hoitoketjua. Aikakriittisissä ja kuormittavissa tilanteissa, kuten hoidettaessa vakavasti loukkaantunutta potilasta, laadukkaan ja ytimekkään raportoinnin merkitys korostuu entisestään. Kansainvälinen "ATMIST"-muistisääntöön perustuva raportointiprotokolla on käytössä myös osassa suomalaisista traumapotilaita vastaanottavista sairaaloista. ATMIST-protokollaa voidaan käyttää sekä potilasta luovuttaessa, että ennakkoilmoitusta sairaalaan tehtäessä. ATMIST-protokollassa on paljon yhtäläisyyksiä Suomessa laajasti käytössä … Jatka artikkeliin Infograafi 011: Raportointi luovutettaessa traumapotilasta

Infograafi 010: Vasen haarakatkos EKG:ssa

Vasemmassa haarakatkoksessa (engl. LBBB, left bundle branch block) sähköimpulssin normaali kulku katkeaa johtoratajärjestelmän vasemmassa haarassa. Sähköimpulssin kulun katkeamisen vuoksi aktivaatio etenee kammiolihaksessa normaalia hitaammin ja tämä aiheuttaa QRS-kompleksin leventymisen ja poikkeavan muodon. Varmistu aina ennen LBBB-tulkintaa siitä, että rytmi on supraventrikulaarinen eli heräte lähtee kammioiden yläpuolelta. Vasen haarakatkos aiheuttaa repolarisaatiohäiriön vuoksi QRS-kompleksiin st-tason sekä t-aaltojen … Jatka artikkeliin Infograafi 010: Vasen haarakatkos EKG:ssa