Infograafi 013: Määrittelemätön kammionsisäinen johtumishäiriö

Määrittelemättömästä kammionsisäisestä johtumishäiriöstä puhutaan, kun QRS-kompleksi on leventynyt eikä se muistuta muodoltaan oikeaa tai vasenta haarakatkosta. Rytmin täytyy olla supraventrikulaarinen, jotta se voidaan tulkita NICD:ksi. Määrittelemättömälle kammionsisäiselle johtumishäiriölle ei ole omaa tyypillistä QRS-kompleksin muotoa ja tässä infograafissa on esitelty vain yksi mahdollinen esiintymismuoto. NICD:ssä sähköimpulssin kulku vaikeutuu Purkinjen säikeiden tai kammiolihaksen tasolla. NICD esiintyy tyypillisesti … Jatka artikkeliin Infograafi 013: Määrittelemätön kammionsisäinen johtumishäiriö

Infograafi 012: Massiivinen ulkoinen verenvuoto

Henkeä uhkaava ulkoinen verenvuoto tulee tyrehdyttää ennen ilmatien varmistamista sekä muita hoitotoimia (cABCDE). Kiristysside asetetaan raajaverenvuodossa mahdollisimman proksimaalisesti eli raajan tyveen. Tätä kiristyssiteen korkeaa asettelua puoltaa raajojen luiden anatomia, joka on esitelty tarkemmin tässä infograafissa. Kiristysside tulee kiristää tarpeeksi tiukasti. Liian löysälle jäävä kiristysside painaa kasaan vain laskimoverisuonet, mutta jättää avoimeksi valtimot, jolloin verenvuoto voi … Jatka artikkeliin Infograafi 012: Massiivinen ulkoinen verenvuoto

Infograafi 011: Raportointi luovutettaessa traumapotilasta

Strukturoitu, tiivis ja johdonmukainen raportointi on olennainen osa potilaan hoitoketjua. Aikakriittisissä ja kuormittavissa tilanteissa, kuten hoidettaessa vakavasti loukkaantunutta potilasta, laadukkaan ja ytimekkään raportoinnin merkitys korostuu entisestään. Kansainvälinen "ATMIST"-muistisääntöön perustuva raportointiprotokolla on käytössä myös osassa suomalaisista traumapotilaita vastaanottavista sairaaloista. ATMIST-protokollaa voidaan käyttää sekä potilasta luovuttaessa, että ennakkoilmoitusta sairaalaan tehtäessä. ATMIST-protokollassa on paljon yhtäläisyyksiä Suomessa laajasti käytössä … Jatka artikkeliin Infograafi 011: Raportointi luovutettaessa traumapotilasta

Infograafi 010: Vasen haarakatkos EKG:ssa

Vasemmassa haarakatkoksessa (engl. LBBB, left bundle branch block) sähköimpulssin normaali kulku katkeaa johtoratajärjestelmän vasemmassa haarassa. Sähköimpulssin kulun katkeamisen vuoksi aktivaatio etenee kammiolihaksessa normaalia hitaammin ja tämä aiheuttaa QRS-kompleksin leventymisen ja poikkeavan muodon. Varmistu aina ennen LBBB-tulkintaa siitä, että rytmi on supraventrikulaarinen eli heräte lähtee kammioiden yläpuolelta. Vasen haarakatkos aiheuttaa repolarisaatiohäiriön vuoksi QRS-kompleksiin st-tason sekä t-aaltojen … Jatka artikkeliin Infograafi 010: Vasen haarakatkos EKG:ssa

Infograafi 009: Oikea haarakatkos EKG:ssa

Oikeassa haarakatkoksessa (engl. RBBB, right bundle branch block) sähköimpulssin normaali kulku katkeaa johtoratajärjestelmän oikeassa haarassa. Sähköimpulssin kulun katkeamisen vuoksi aktivaatio etenee kammiolihaksessa normaalia hitaammin ja tämä aiheuttaa QRS-kompleksin leventymisen ja poikkeavan muodon. Oikea haarakatkos aiheuttaa repolarisaatiohäiriön vuoksi QRS-kompleksiin st-tason sekä t-aaltojen muutoksia, jotka voivat vaikeuttaa iskemiatulkintaa. Lähde: http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00397 Instagram-julkaisu: https://www.instagram.com/p/BqNqbHLhQBG/

Infograafi 008: 4H4T: Elvytyksen aikana korjattavat syyt

Jokainen elvytys alkaa elottomuuden tunnistamisesta, lisäavun hälyttämisestä ja laadukkaan peruselvytyksen aloituksesta (painelu, happeutus ja ventilointi sekä varhainen defibrillointi). Ammattilaiset jatkavat tästä hoitoelvytystä, johon kuuluu lääkehoidon (PEA:ssa adrenaliini heti kun IV/IO-yhteys, kammiovärinässä amiodaroni ja adrenaliini kolmannen iskun jälkeen) lisäksi elottomuuden aiheuttaneiden korjattavien syiden pohtiminen. Kun on riittävästi resursseja perus- / hoitoelvytyksen pyöritykseen, tämän muistisäännön avulla voi … Jatka artikkeliin Infograafi 008: 4H4T: Elvytyksen aikana korjattavat syyt

Infograafi 007: Adrenaliinin vaikutus elvytyksessä

Huoli adrenaliinin käytöstä sydänpysähdyspotilaan elvytyksessä sairaalan ulkopuolella johti Kansainvälisen elvytysneuvoston ajamaan laajan plasebo-kontrolloidun PARAMEDIC2-tutkimuksen toteuttamista. Tavoitteena oli määrittää onko adrenaliinin käyttö turvallista ja hyöydyllistä näille potilaille. Tutkimus toteutettiin Iso-Britanniassa satunnaistettuna ja kaksoissokkoutettuna. Siihen osallistui NHS:n viisi eri ambulanssipalvelua, joiden ensihoitajat annostelivat potilaille joko parenteraalista adrenaliinia tai keittosuola-plaseboa muun standardoidun hoidon yhteydessä. Lähde: New England Journal … Jatka artikkeliin Infograafi 007: Adrenaliinin vaikutus elvytyksessä

Infograafi 006: Sydämentahdistimien toimintatilat

Paramedic.fi -infograafi 006: Sydämentahdistimien toimintatilat. Sydämentahdistimen omaavien potilaiden EKG:n ja tilan arvioinnissa on hyödyllistä tietää minkälaisesta tahdistimesta on kyse. Potilaan hoitokertomuksista tai tahdistinkortista löytyvä kirjainyhdistelmä kertoo sydämentahdistimen toimintatilan oheisen taulukon mukaisesti. Lähde: https://lifeinthefastlane.com/ccc/pacemakers/ Rytmihäiriötahdistimien toimintaperiaate: http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00263 Sydämentahdistimia valmistavan Biotronik -yrityksen esite tahdistinpotilaille: https://biotronik.cdn.mediamid.com/cdn_bio_doc/bio28551/39707/bio28551.pdf Instagram-julkaisu: https://www.instagram.com/p/Bp7HMmohRGq/

Infograafi 005: Lasten peruselintoimintojen viitearvoja

Oheisen taulukon lukemat ovat keskiarvoja. Yksilöllinen vaihtelu voi olla suurta. Lähteestä riippuen myös iän ja painokilojen mukaisissa viitearvoissa on vaihtelua. Noudata aina potilaskohtaista kliinistä harkintaa ja oman alueesi hoito-ohjeita. Konsultoi lääkäriä tarvittaessa. Lähde: CoPE (Copenhagen Pediatric Emergency) app. Tanskalaisten anestesiologien Morten Bøttgerin ja Michael Friis Tveden kehittämä eri mobiilialustoilla toimiva appi on loistava työkalu pediatristen … Jatka artikkeliin Infograafi 005: Lasten peruselintoimintojen viitearvoja