Normaalista poikkeavia hengitysääniä aiheuttavien sairaustilojen kirjo on laaja ja pitää sisällään sekä keuhko- että sydänsairauksia. Lisäksi mekaaniset vammat ja ilmarinta voivat aiheuttaa muutoksia auskultaatiolöydöksissä. Tässä yhteydessä ei ole mielekästä käydä läpi kaikkia poikkeavien hengitysäänien syitä, vaan tarkoituksenmukaisempaa on keskittyä tyypillisimpiin sekä potentiaalisesti vaarallisimpiin ensihoitotyössä kohdattaviin patologisiin tiloihin, kuten keuhkoödeema ja hengitysteiden obstruktiota aiheuttavat sairaudet.

Etenkin sisäänhengityksen aikana kuultava kurkkuvinkuna viittaa ahtaumaan yläilmateissä, kuten kurkunpäässä tai henkitorven yläpäässä. Ahtauma voi johtua vierasesineestä hengitysteissä, vammasta tai turvotuksesta. Infektiot, lapsilla etenkin laryngiitti, ja allergiset reaktiot voivat olla turvotuksen aiheuttajia ylähengitysteissä. Myös äänihuulihalvaus sekä toiminnallinen äänihuulisalpaus (VCD) voivat aikaansaada auskultaatiossa kuultavaa kurkkuvinkunaa.

Uloshengityksessä kuultavan vinkunan taustalla on ahtauma keuhkoputkissa tai henkitorven alaosassa (kuvio 5). Etenkin laaja-alaisesti keuhkojen eri alueilta kuultava löydös viittaa obstruktiiviseen keuhkosairauteen, kuten astmaan tai keuhkoahtaumatautiin (COPD). Voimakkaimmat vinkunat aiheutuvat keuhkoputkien ahtautumisesta kun ilman virtaus aikaansaa värähtelevää liikettä keuhkoputkien seinämissä uloshengityksen aikana. Astmareaktiossa keuhkoputki ahtautuu putken seinämän lihasten supistuessa ja limakalvon turvotuksen seurauksena. Myös limaneritys lisääntyy. Pienelle alueelle rajautuva löydös voi viitata vierasesineeseen tai kasvaimeen.

keuhkoputket_astma
Kuvio 5. Poikkileikkauskuva keuhkoputken muutoksesta astmareaktiossa. Keuhkoputki ahtautuu putken seinämän lihasten supistumisen ja limakalvon turvotuksen seurauksena. (Sovijärvi 2017a.)

 

Ritinä syntyy pienten sulkeutuneiden ilmateiden avautuessa sisäänhengityksessä kun kaasun paine tasoittuu äkillisesti. Syynä voi olla interstitiaalinen keuhkofibroosi, keuhkorakkulatulehdus, sydämen vajaatoiminta tai pneumonia. Sydämen vajaatoiminnan aiheuttamien ritinöiden syynä on keuhkoödeema, jonka seurauksena keuhkoihin tihkuva neste nousee alveolitasolta pieniin keuhkoputkiin. Keuhkofibroosissa ritinä ajoittuu sisäänhengityksen loppuvaiheeseen, sydämen vajaatoiminnan yhteydessä ääniä on kuultavissa koko sisäänhengityksen ajan. Keuhkoihin kertyneen nesteen vuoksi sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hengitysäänissä kuultava ritinä kuuluu istuessa voimakkaimpana keuhkojen alaosissa ja maatessa selkäpuolella.

Rahina hengitysäänissä voi johtua nesteen ja liman erityksestä keuhkoputkissa tai keuhkorakkuloissa. Neste ja ilma liikkuvat keuhkoputkissa hengityksen tahdissa. Selvimmin rahinaa kuullaan sisäänhengityksen alussa. Usein voidaan myös kuulla liman venymisestä johtuvia poksahdusta muistuttavia ääniä. Taustalla voi olla tuore pneumonia, keuhkoödeema, kroonistunut keuhkoputkentulehdus, keuhkoahtaumatauti, emfyseema tai bronkiektasiat.

Rohinan taustalla voi olla limakertymä hengitysteissä. Ääni on kuultavissa kun neste ja ilma liikkuvat hengitysteissä. Rohinat voivat usein poistua yskimällä, jolloin syynä voi olla liman kertyminen suurempiin hengitysteihin. Löydös on epäspesifi, mutta samalla yleinen hengitysteiden kavennuttua limakalvojen paksuuntumisen, ödeeman tai bronkospasmin johdosta.

Hankausrahina liitetään keuhkopussin tulehdukseen tai kasvaimeen. Syynä voi olla esimerkiksi nesteen määrän vähenemisen aiheuttama pleuralehtien keskinäinen hankaus.

Vingahduksia kuullaan usein interstitiaalisten keuhkosairauksien yhteydessä. Äänen syntymekanismin oletetaan johtuvan pienten ilmateiden äkillisestä aukeamisesta. Vingahdusten yhteydessä kuullaan usein edeltävästi ritinöitä tai karkeajakoisia rahinoita.

Hengitysäänten puuttuminen, hiljeneminen tai puolierot ovat myös olennaisia auskultaatiolöydöksiä. Hengitysäänten hiljenemisen syynä voi olla emfyseemasta tai ilmarinnasta johtuva kuuntelijan  ja äänen välissä oleva ilma, keuhkopussiin kertynyt neste, atelektaasin takia kasaan painunut keuhko tai obeesin potilaan paksu kudoskerros. Akuutisti hävinneen hengitysäänen syynä voi olla spontaani tai rintakehän vamman aiheuttama veri- tai ilmarinta. Vaikea astmakohtaus ja COPD:n pahenemisvaihe voivat myös estää keuhkotuuletuksen lähes kokonaan. Infektion aiheuttaman tulehdusnesteen kertyminen keuhkoihin voi aiheuttaa atelektaasia, jolloin hengitysääniä ei kuulla.