Sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä (OHCA) selviytyminen vaihtelee suuresti eri maiden välillä. Utsteinin raportointimalli kehitettiin vertailemaan OHCA-selviytymistä, mutta sen kokemusperäistä validointia ei ole juuri tehty. Tiedonkeruu muodostettiin kahdentoista eri maan sydänpysähdysrekistereistä retrospektiivisen analyysin avulla. Potilastiedot kerättiin vuosilta 2006 – 2011. Potilasmääräksi saatiin 86,759 potilasta. Ensihoitojärjestelmiä osallistui tutkimukseen Aasiasta (13%), Australiasta (12,6%), Pohjois- Amerikasta (45,7%) sekä Euroopasta (28%). … Jatka artikkeliin Infograafi 022: Selviytyminen sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä Utstein-kriteeristön mukaisesti

Synkopee määritellään lyhyeksi tajunnanmenetyskohtaukseksi, josta potilas virkoaa spontaanisti ja palautuu ennalleen ilman toimenpiteitä. Synkopee johtaa usein myös kaatumiseen hetkellisen lihastonuksen katoamisen vuoksi. Tilaan saattaa liittyä lyhyt toonis-klooninen-kouristuskohtaus, jota ei kuitenkaan tule sekoittaa varsinaiseen kourituskohtaukseen (potilas ei jää sekavaksi / postiktaaliseksi). Synkopeen taustalta voi löytyä useita etiologioita. Vasovagaalinen synkopee (kipu, pelko, kuumuus, pitkään seisominen) on yleensä … Jatka artikkeliin Infograafi 021: EKG ja synkopee

Anafylaksia eli anafylaktinen  reaktio  on  useamman  kuin  yhden elimen äkillinen nopea ja mahdollisesti hengenvaarallinen yliherkkyysreaktio,  joka  tulee hoitaa välittömästi. Ensisijainen ja tehokkain hoito on adrenaliini i.m. paikallisen ohjeistuksen mukaisesti (yleensä aikuiset 0,5 mg ja lapset 0,1 mg / 10 kg). Anafylaksiassa allergeeni (antigeeni) sitoutuu immunoglobuliini E:hen, joka aktivoi inflammatoristen välittäjäaineiden, kuten histamiinin, ja sytokiinien vapautumisen … Jatka artikkeliin Infograafi 020: Yleiset oireet ja löydökset anafylaksiassa

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy ja tämän sairausryhmän edustajat ovat vahvasti myös akuuttihoidon potilaissa edustettuna. Tyypillisiä sydän- ja verisuonitautien ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi sepelvaltimotautikohtaus, aivoverenkierron häiriöt ja muut sydämen toimintaan liittyvät ongelmat kuten sydämen vajaatoiminta. Sydän- ja verisuonitautien taustalla on usein riskitekijöitä, joihin potilas voi esimerkiksi elämäntavoillaan itse vaikuttaa. Akuuttihoidossa onkin tärkeä kartoittaa potilaan … Jatka artikkeliin Infograafi 019: Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Keuhkoembolia syntyy hyytymätrombin kiilautuessa keuhkoverenkierron osaan estäen verenvirtauksen emboluksen takana sijaitsevalle verisuonipuustolle. Koska vain osa keuhkoverenkierron kapasiteetista on käytettävissä, seurauksena on voimakas keuhkoverenpaineen nousu kaiken keuhkoverenkierron ahtautuessa normaalia pienemmälle alueelle. Akuutti massiivinen keuhkoembolia johtaakin elottomuuteen pääasiallisesti hemodynamiikan romahtamisen vuoksi. Sydämen oikea kammio pumppaa kohonnutta keuhkoverenkierron vastusta vastaan johtaen oikean kammion laajentumiseen ja kuormittumiseen. Nämä kuormitusmuutokset … Jatka artikkeliin Infograafi 018: Keuhkoembolian kuoleman kierre

Keuhkoemboliaan liittyvät EKG-muutokset voivat olla moninaisia. EKG-löydökset johtuvat sydämen oikean puolen dilataatiosta, oikean kammion iskemiasta sekä sympaattisen hermoston stimulaatiosta kivun, ahdistuksen ja hypoksian takia. Vastaavia muutoksia voidaan nähdä kaikissa patologisissa tiloissa, jotka aiheuttavat akuuttia pulmonaalihypertensiota. Noin 18 prosentilla keuhkoemboliapotilaista EKG on toisaalta täysin siisti. EKG ei ole riittävän sensitiivinen eikä spesifi riitääkseen yksinään keuhkoembolia-diagnoosiin. EKG … Jatka artikkeliin Infograafi 017: EKG-muutokset akuutissa keuhkoemboliassa

Hengitysäänillä tarkoitetaan rintakehän seinämän, trakean tai suun alueelta kuultavia keuhkoissa ja keuhkojen ulkopuolella syntyviä ääniä, jotka muodostuvat ilman virratessa hengitysteissä. Nopean ilmavirran synnyttämä turbulenssi aiheuttaa hengitysteiden seinämissä värinää, joka kulkeutuu keuhkokudoksen ja rintaontelon seinämän läpi joko korvin tai stetoskoopin avulla kuultavaksi ääneksi. Lue lisää hengitysäänistä ja niiden auskultaatiosta: https://blog.paramedic.fi/hengitysaanet/ Kuva mukailtu lähteestä: Kinnula, Vuokko – … Jatka artikkeliin Infograafi 016: Hengitysäänten normaali ja poikkeava johtuminen

Valtimoverinäytteestä, josta käytetään usein termiä "astrup", tehtävä verikaasuanalyysi on yleinen ja nopea tutkimus päivystyksissä, teho-osastoilla, kirurgisissa yksiköissä sekä vieritestauslaitteiden kehittymisen myötä pikkuhiljaa myös ensihoidossa. Tutkimusta käytetään happoemästasapainon ja kudosten hapetustilan häiriöiden toteamiseen ja hoidon seurantaan. Useat verikaasuanalysaattorit määrittävät samalla myös muita potilaan tilan arvioinnissa hyödyllisiä mittauksia, kuten hemoglobiini, laktaatti, verensokeri ja elektrolyytit. Tulosten viitearvoissa on … Jatka artikkeliin Infograafi 014: Verikaasujen tulkinta valtimoverinäytteestä

Määrittelemättömästä kammionsisäisestä johtumishäiriöstä puhutaan, kun QRS-kompleksi on leventynyt eikä se muistuta muodoltaan oikeaa tai vasenta haarakatkosta. Rytmin täytyy olla supraventrikulaarinen, jotta se voidaan tulkita NICD:ksi. Määrittelemättömälle kammionsisäiselle johtumishäiriölle ei ole omaa tyypillistä QRS-kompleksin muotoa ja tässä infograafissa on esitelty vain yksi mahdollinen esiintymismuoto. NICD:ssä sähköimpulssin kulku vaikeutuu Purkinjen säikeiden tai kammiolihaksen tasolla. NICD esiintyy tyypillisesti … Jatka artikkeliin Infograafi 013: Määrittelemätön kammionsisäinen johtumishäiriö