Keuhkoembolia syntyy hyytymätrombin kiilautuessa keuhkoverenkierron osaan estäen verenvirtauksen emboluksen takana sijaitsevalle verisuonipuustolle. Koska vain osa keuhkoverenkierron kapasiteetista on käytettävissä, seurauksena on voimakas keuhkoverenpaineen nousu kaiken keuhkoverenkierron ahtautuessa normaalia pienemmälle alueelle.
Akuutti massiivinen keuhkoembolia johtaakin elottomuuteen pääasiallisesti hemodynamiikan romahtamisen vuoksi. Sydämen oikea kammio pumppaa kohonnutta keuhkoverenkierron vastusta vastaan johtaen oikean kammion laajentumiseen ja kuormittumiseen. Nämä kuormitusmuutokset näkyvät uä-tutkimuksessa oikean kammion dilataationa ja joskus myös ekg-muutoksina. Keuhkoembolian aiheuttamalla hypoksialla on vaikutuksena keuhkoverenkierron tilaan: päinvastoin kuin systeemiverenkierrossa, hypoksia saa keuhkoverenkierrossa aikaan verisuonten supistumisen, joka edelleen nostattaa keuhkoverenkierron vastusta ja sydämen oikean kammion työmäärää. Oikean kammion rasitusta ja laajentumista lisää myös liiallinen nesteytys: vaikka potilas on hypotensiivinen, voi liiallinen nesteenanto pahentaa tilannetta. Hypotension korjaamiseen käytetäänkin maltillista nesteytystä (200-500ml puolen tunnin aikana) ja tarvittaessa myös noradrenaliini-infuusiota.
Laajentuessaan oikea kammio työntää sydämen väliseinää vasemman kammion puolelle, jolloin minuuttivirtaus heikkenee johtaen yhä pahenevaan hypotensioon. Verenkiertovajaus ja hypotensiosta johtuva sydänlihaksen hapenpuute romahduttavat lopulta oikean kammion kompensaatiomekanismit aiheuttaen akuutin sydämen oikean puolen vajaatoiminnan.
Lähteet:
Lääkärin tietokannat. Keuhkoembolia. Terveysportti. 2018.
Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito. Duodecim. 2016.
Patologia. Duodecim. 2012.
http://emcrit.org/pulmcrit/eight-pearls-for-the-crashing-patient-with-massive-pe/
Instagram-julkaisu: https://www.instagram.com/p/Bs2yybWF7ha/
Paramedic.fi 