RADplus – ihmiset: ensihoitolääkäri Hetti Kirves

  Ihmiset -osion avausjaksossa RADplus-tiimin vieraana on Hetti Kirves, anestesiologi ja pitkän linjan ensihoitolääkäri, jonka kanssa paneudutaan siihen mitä tämä työ hänelle merkitsee ja miten työssä jaksaa. Mitä Hetti tarkoittaa sanomalla olevansa ”all-in”-ihminen, mikä työssä vuodesta toiseen motivoi ja miten omaa pääkoppaa parhaiten hoidetaan? Kuulemme myös ensihoidon paperitiikereistä eli vastuulääkäriydestä, mutta myös operatiivisen ensihoitolääkärin työstä … Jatka artikkeliin RADplus – ihmiset: ensihoitolääkäri Hetti Kirves

RADplus – ensihoito: rintakipuinen potilas ja sepelvaltimokohtaus

  Ensihoidon avausjaksossa Maria keskustelee kardiologi Ilkka Tieralan kanssa yhdestä ensihoidon ja päivystysten yleisimmästä potilasryhmästä – rintakipuisen potilaan kohtaamisesta ja sepelvaltimokohtauksen tunnistamisesta. Mistä ne riskipotilaat tunnistaa? Mitä EKG kertoo ja voiko sillä poissulkea sydäninfarktin mahdollisuuden? Milloin voi ”äksätä” – vai voiko koskaan? Miten anamneesi otetaan ja mitä ne päätökseen vaikuttavat merkittävät riskitekijät ovatkaan? Pitäisikö troponiini … Jatka artikkeliin RADplus – ensihoito: rintakipuinen potilas ja sepelvaltimokohtaus

RADplus – toksikologia: opioidit, osa 1

  Toksikologian avausjaksossa Maria ja Jukka keskustelevat opioideista ja opioidikriisistä. Mitä opiaatit tai opioidit oikeastaan ovat sekä mistä opioidikriisissä vouhkataan – ja miksi? Ovatko opiaatit meillä Suomessa ongelma, ja jos niin miten? Miksi fentanyylit ovat vaarallisempia kuin muut opiaatit? Aiheen käsittely jatkuu seuraavassa jaksossa opiaattimyrkytyksen hoidon tiimoilta. Tuolloin puhutaan tarkemmin opioidiyliannoksen kliinisestä kuvasta, spesifistä vasta-aine- … Jatka artikkeliin RADplus – toksikologia: opioidit, osa 1

Infograafi 024: Intervallien arviointi EKG:ssa

Perusasioiden äärelle! Tässä infograafissa on kuvattu normaaliin EKG-tulosteeseen piirtyvät eteis- ja kammioheilahdukset. P-aaltojen ja QRS-kompleksin tunnistamisen lisäksi jokaisen ekg-tulkintaa tekevän tulisi osata luotettavasti mitata ja tulkita heilahdusten kestot, välimatkat, eri segmentit ja esimerkiksi ST-tason nousun mittauspaikka sekä itse ST-tason vertikaalisten muutosten arviointi. Jotta voi tunnistaa poikkeavuuksia, täytyy ensin tietää mikä on normaalia! Kirjallisuutta: QRS Interval … Jatka artikkeliin Infograafi 024: Intervallien arviointi EKG:ssa

Infograafi 023: Elvytyksen Pit Crew -malli

  Sydänpysähdys on aikakriittinen tilanne. Potilaan selviytymiseen vaikuttaa merkittävästi annetun elvytyksen laatu. Elvytystilanne on haastava ja paineensietokykyä vaativa tilanne aina myös ammattilaiselle. Laadukas hoitoelvytys on ryhmätyöskentelyä, jossa korostuvat teknisen suorittamisen lisäksi myös ei-tekniset taidot, kuten kommunikointi, tilannetietoisuus sekä johtaminen. Yksi keino vaikuttaa elvytyksen laatuun on luoda omaan organisaatioon sopiva elvytysmalli, jossa jokaiselle tilanteeseen osallistuvalle on … Jatka artikkeliin Infograafi 023: Elvytyksen Pit Crew -malli

Infograafi 022: Selviytyminen sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä Utstein-kriteeristön mukaisesti

Sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä (OHCA) selviytyminen vaihtelee suuresti eri maiden välillä. Utsteinin raportointimalli kehitettiin vertailemaan OHCA-selviytymistä, mutta sen kokemusperäistä validointia ei ole juuri tehty. Tiedonkeruu muodostettiin kahdentoista eri maan sydänpysähdysrekistereistä retrospektiivisen analyysin avulla. Potilastiedot kerättiin vuosilta 2006 – 2011. Potilasmääräksi saatiin 86,759 potilasta. Ensihoitojärjestelmiä osallistui tutkimukseen Aasiasta (13%), Australiasta (12,6%), Pohjois- Amerikasta (45,7%) sekä Euroopasta (28%). … Jatka artikkeliin Infograafi 022: Selviytyminen sairaalan ulkopuolisesta sydänpysähdyksestä Utstein-kriteeristön mukaisesti

Infograafi 021: EKG ja synkopee

Synkopee määritellään lyhyeksi tajunnanmenetyskohtaukseksi, josta potilas virkoaa spontaanisti ja palautuu ennalleen ilman toimenpiteitä. Synkopee johtaa usein myös kaatumiseen hetkellisen lihastonuksen katoamisen vuoksi. Tilaan saattaa liittyä lyhyt toonis-klooninen-kouristuskohtaus, jota ei kuitenkaan tule sekoittaa varsinaiseen kourituskohtaukseen (potilas ei jää sekavaksi / postiktaaliseksi). Synkopeen taustalta voi löytyä useita etiologioita. Vasovagaalinen synkopee (kipu, pelko, kuumuus, pitkään seisominen) on yleensä … Jatka artikkeliin Infograafi 021: EKG ja synkopee

Infograafi 020: Yleiset oireet ja löydökset anafylaksiassa

Anafylaksia eli anafylaktinen  reaktio  on  useamman  kuin  yhden elimen äkillinen nopea ja mahdollisesti hengenvaarallinen yliherkkyysreaktio,  joka  tulee hoitaa välittömästi. Ensisijainen ja tehokkain hoito on adrenaliini i.m. paikallisen ohjeistuksen mukaisesti (yleensä aikuiset 0,5 mg ja lapset 0,1 mg / 10 kg). Anafylaksiassa allergeeni (antigeeni) sitoutuu immunoglobuliini E:hen, joka aktivoi inflammatoristen välittäjäaineiden, kuten histamiinin, ja sytokiinien vapautumisen … Jatka artikkeliin Infograafi 020: Yleiset oireet ja löydökset anafylaksiassa

Infograafi 019: Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy ja tämän sairausryhmän edustajat ovat vahvasti myös akuuttihoidon potilaissa edustettuna. Tyypillisiä sydän- ja verisuonitautien ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi sepelvaltimotautikohtaus, aivoverenkierron häiriöt ja muut sydämen toimintaan liittyvät ongelmat kuten sydämen vajaatoiminta. Sydän- ja verisuonitautien taustalla on usein riskitekijöitä, joihin potilas voi esimerkiksi elämäntavoillaan itse vaikuttaa. Akuuttihoidossa onkin tärkeä kartoittaa potilaan … Jatka artikkeliin Infograafi 019: Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Infograafi 018: Keuhkoembolian kuoleman kierre

Keuhkoembolia syntyy hyytymätrombin kiilautuessa keuhkoverenkierron osaan estäen verenvirtauksen emboluksen takana sijaitsevalle verisuonipuustolle. Koska vain osa keuhkoverenkierron kapasiteetista on käytettävissä, seurauksena on voimakas keuhkoverenpaineen nousu kaiken keuhkoverenkierron ahtautuessa normaalia pienemmälle alueelle. Akuutti massiivinen keuhkoembolia johtaakin elottomuuteen pääasiallisesti hemodynamiikan romahtamisen vuoksi. Sydämen oikea kammio pumppaa kohonnutta keuhkoverenkierron vastusta vastaan johtaen oikean kammion laajentumiseen ja kuormittumiseen. Nämä kuormitusmuutokset … Jatka artikkeliin Infograafi 018: Keuhkoembolian kuoleman kierre